Teollisuus-CHP
Teollisuus-CHP tarkoittaa teollisuuslaitosten yhteydessä toimivia sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimaloita. Teollisuuslaitos (esim. paperitehdas) käyttää lämmön prosessiin ja syöttää sähkön verkkoon.
Suomen sähköjärjestelmässä teollisuus-CHP tuottaa yleensä 700–1 200 MW tehoa, mikä vastaa noin 7–12 % kokonaiskulutuksesta. Yleisimpiä ovat metsäteollisuuden (paperi ja sellu) integroituneet voimalat, joissa polttoaineena on lignin, kuori ja muu prosessijäte.
Teollisuus-CHP:n tuotanto on suhteellisen tasaista koska teollisuusprosessit pyörivät ympäri vuorokauden. Se on siis niin sanottu perustuotanto ja täydentää ydinvoimaa. Tuulen ja auringon vaihtelevaisuutta ei tasapainoiteta CHP:llä — sen tuotanto määräytyy teollisuusprosessin, ei sähkömarkkinan mukaan.
CHP-voimalat ovat merkittävä osa Suomen sähköomavaraisuutta ja niiden vähentyminen tehtaiden sulkemisen myötä on nostanut kysymyksiä sähkön saatavuudesta talvikuukausina.
Mitä on CHP (yhteistuotanto)?
CHP = Combined Heat and Power eli sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Perinteisessä voimalaitoksessa noin kolmannes polttoaineen energiasta muuttuu sähköksi, loput menevät hukkalämmöksi. CHP-voimalassa hukkalämpö otetaan talteen ja käytetään — esim. paperitehtaan prosessilämpönä tai kaukolämpöverkossa. Kokonaishyötysuhde nousee 40 %:sta jopa 85–90 %:iin.
Teollisuus-CHP eroaa kaukolämpö-CHP:stä (yleisemmin kaupungeissa) siinä, että lämpö menee suoraan teollisuusprosessiin, ei kaupungin kaukolämpöverkkoon.
Teollisuus-CHP:n polttoaineet Suomessa
Metsäteollisuus (paperi ja sellu) on suurin teollisuus-CHP-sektori. Polttoaineina:
Mustalipeä — sellunkeiton sivutuote, lignin ja orgaaniset aineet. Palautetaan kuivatuksen jälkeen prosessiin.
Kuori ja hake — puunjalostuksen tähteet.
Maakaasu ja öljy — käytetään ennen huippukuormina, nyt vain hätätarpeessa.
Pääosa polttoaineista on uusiutuvia — teollisuus-CHP luokitellaan noin 50–60 % uusiutuvaksi vuosikeskiarvona.
Teollisuus-CHP ja sähkölasku
Teollisuus-CHP-tuotanto on perustuotantoa, joka on päällä ympäri vuoden. Se tasapainottaa Suomen sähköomavaraisuutta — ilman sitä tuonnin tarve kasvaisi 10–15 %:lla.
Pörssihinnan kannalta teollisuus-CHP on neutraali: tuotantoa ohjaa teollisuusprosessi, ei pörssihinta. Tuulisina aikoina CHP-tuotanto ei vähene, vaikka pörssihinta laskee negatiiviseksi.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä ero on teollisuus-CHP:llä ja kaukolämpö-CHP:llä?
Teollisuus-CHP:ssä lämpö menee teollisuusprosessiin (esim. paperitehtaalle). Kaukolämpö-CHP:ssä lämpö menee kaupungin kaukolämpöverkkoon (esim. Helen Vuosaari, Fortum Suomenoja).
Kuinka paljon teollisuus-CHP tuottaa sähköä Suomessa?
Tyypillisesti 700–1 200 MW, eli noin 7–12 % sähkönkulutuksesta. Tuotanto on verrattain tasaista — teollisuusprosessit pyörivät ympäri vuorokauden.
Onko teollisuus-CHP uusiutuvaa energiaa?
Osittain. Metsäteollisuuden CHP käyttää pääosin uusiutuvia polttoaineita (musta lipeä, kuori), mutta osa polttoaineesta voi olla maakaasua. Yleensä teollisuus-CHP luokitellaan noin 50–60 %:sti uusiutuvaksi.
Katso myös
- Ydinvoima — Ydinvoima on uraanin fissioreaktion energialla tuotettua sähköä. Suomessa ydinvoimaa on Loviisassa (2 yksikköä) ja Olkiluodossa (3 yksikköä) —…
- Tuulivoima — Tuulivoima on tuuliturbiineilla tuotettua sähköä. Suomen suurin uusiutuva tuotantomuoto ja pörssisähkön hintaan vahvasti vaikuttava tekijä — tuulisina päivinä…
- Uusiutuva energia — Uusiutuva energia on sähköntuotantoa, joka perustuu luonnon jatkuviin virtoihin: tuuli, vesivoima, aurinko ja biomassa. Suomen sähköjärjestelmässä uusiutuvien osuus…
