Sähköntuotanto Suomessa juuri nyt
Katso mikä tuottaa Suomen sähkön juuri tällä hetkellä: tuulivoima, ydinvoima, vesivoima, CHP ja tuonti. Data suoraan Fingridin (Suomen kantaverkkoyhtiö) avoimesta rajapinnasta.
Sähköntuotanto tuotantomuodoittain juuri nyt
Mikä tuottaa Suomen sähkön juuri nyt: tuuli-, ydin-, vesi- ja CHP-voiman osuudet reaaliajassa Fingridin datasta. Päivittyy 3–5 min välein.
- Tuulivoima5,3 GW (51,2 %)
- Ydinvoima2,1 GW (20,2 %)
- Vesivoima2,1 GW (20,0 %)
- Teollisuus-CHP662 MW (6,4 %)
- Kaukolämpö-CHP225 MW (2,2 %)
Sähköntuotanto viimeiset 7 päivää — trendit ja huippuhetket
Tuulivoima vaihtelee lähes nollasta yli 5 GW:iin säästä riippuen. Ydinvoima pyörii tasaisesti n. 2,1 GW. Vesivoima säätyy kysynnän mukaan. Kulutus huipentuu aamu- ja iltatunteina.
Lähde: Fingridin avoin data · tuntikeskiarvot · viimeiset 7 päivää
Seitsemän päivän näkymä paljastaa pohjoismaisen sähköjärjestelmän todellisuuden: tuuli on suurin vaihtelija, ydin- ja vesivoima antavat varmuutta. Kun tuulivoima putoaa alle 1 GW ja kulutus on yli 10 GW, tuonti Ruotsista ja Norjasta täyttää aukon — ja pörssihinta nousee. Katso graafia rinnakkain pörssisähkön hinnan kanssa niin näet yhteyden.
Suomen sähkön CO2-päästöt juuri nyt
Suomen sähkö kuuluu Euroopan puhtaimpiin — kiitos ydinvoiman, vesivoiman ja tuulivoiman. Reaaliaikainen päästökerroin kertoo kuinka paljon jokainen kilowattitunti tuottaa hiilidioksidipäästöjä juuri nyt.
Noin 24.4× puhtaampi kuin EU-keskiarvo (275 g CO₂/kWh).
Lähde: Fingridin reaaliaikainen päästöestimaatti · EU-keskiarvo Euroopan ympäristövirasto (EEA)
Päästökerroin nousee kun tuulta on vähän ja fossiilisia voimalaitoksia täytyy käynnistää, ja laskee kun tuuli, vesivoima ja ydinvoima kattavat suurimman osan tarpeesta. Verrattuna Puolan (~700 g CO2/kWh) tai Saksan (~350 g CO2/kWh) sähköön Suomen sähkö on dramaattisesti puhtaampaa. Sähköauton lataus tai lämpöpumppulämmitys Suomessa asettaa sinut Euroopan matalapäästöisimpien kuluttajien joukkoon.
Suomen sähkötase — tuoko Suomi sähköä vai vieköhän juuri nyt?
Rajayhteyksien virtaus Ruotsiin, Viroon ja Norjaan määrittelee kuinka paljon Suomen täytyy ostaa tai myydä sähköä — ja miten pörssihinta reagoi.
Lähde: Fingridin avoin data · päivittyy 3–5 min välein
Positiivinen luku = sähköä virtaa Suomeen. Negatiivinen = Suomi vie sähköä. Kun Ruotsissa ja Norjassa on runsaasti halpaa vesivoimaa, ne vievät sähköä Suomeen — mikä laskee Suomen pörssihintaa. Tuulisina tunteina Tanskassa Suomi voi viedä ylijäämätuulisähköä Viron kautta. Tase muuttuu tunneittain markkinahintojen mukaan.
Suomen sähköjärjestelmä
Suomen sähkö tuotetaan monipuolisella lähteistöllä. Ydinvoima (Loviisa 1 & 2, Olkiluoto 1, 2 & 3) tuottaa vakaan perusvoiman noin 4 400 MW kaikkien yksiköiden käydessä. Vesivoima (keskittynyt Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen vesistöihin) antaa jopa 3 000 MW joustavaa tasapainottavaa kapasiteettia.
Tuulivoima on kasvanut dramaattisesti — vuonna 2026 Suomessa on yli 8 000 MW asennettua tuulikapasiteettia, joka tuottaa 15–30 % tuotannosta tuulesta riippuen. Tuulisina tunteina pelkkä tuulivoima voi kattaa lähes puolet Suomen sähkötarpeesta.
Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) — sekä kaukolämpö-CHP että teollisuus-CHP — tuo merkittävää perusvoimaa etenkin talvella lämmöntarpeen ollessa suuri. Aurinkovoima on vielä pientä mutta kasvaa nopeasti, erityisesti kesäkuukausina.
Suomi on nettomaahantuoja sähköä monella tunnilla — pääosin Ruotsista ja Norjasta (halpa vesivoima) sekä Virosta. Tuonnin/viennin tase riippuu hintaeroista: sähkö virtaa halvemman hinnan alueelle.
Miten tuotanto vaikuttaa sähkölaskuusi
Tuotannon jakauma ajaa suoraan Nord Pool -pörssisähkön hintaa — joka on se mitä maksat pörssisähkösopimuksesta. Yksinkertaistetusti:
- Paljon tuulta → halpa hinta. Tuulivoiman marginaalikustannus on lähes nolla, joten kun tuuli kattaa suuren osan, hintaa asettava (marginaali)voimalaitos on halpa.
- Kylmää + ei tuulta → kallis hinta. Talvikulutus on suurta (lämmitys), jos tuulta ei ole, kalliit kaasu- tai lauhdevoimalaitokset pitää käynnistää.
- Ydinvoima huollossa → hinta ylös. 800–1 600 MW ydinvoimasta pois tuotannosta nostaa hintoja, erityisesti talvella.
- Tuonti/vienti tasaa hintoja. Kun Ruotsissa/Norjassa on runsaasti vesivoimaa, ne vievät halpaa sähköä Suomeen → hinta pysyy alhaalla.
Seuraamalla live-tuotantojakaumaa tällä sivulla ymmärrät paremmin miksi pörssihinta on korkea tai matala juuri nyt — ja voit ajastaa kulutusta halvimmille tunneille.
Usein kysytyt kysymykset
Miten Suomessa tuotetaan sähköä?
Suomen sähkönjakauma on monipuolinen: ydinvoimaa (n. 30–40 %), tuulivoimaa (15–30 % tuulen mukaan), vesivoimaa (10–20 %), yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa (kaukolämpö-CHP ja teollisuus-CHP) sekä pieniä määriä aurinkoa, lauhdetta ja biomassaa. Noin 15–25 % kulutuksesta tuodaan Ruotsista, Norjasta tai Virosta silloin kun se on halvempaa kuin kotimainen tuotanto.
Kuinka suuri osa Suomen sähköstä on uusiutuvaa?
Uusiutuvan osuus vaihtelee tunneittain. Kokonaisuudessaan Suomen sähköstä on vuonna 2026 noin 55–65 % uusiutuvaa (tuuli, vesi, aurinko ja biomassa-CHP). Tuulisilla säillä osuus voi nousta yli 80 %, kun taas kylmillä tyynillä öillä se voi laskea 40–50 %:iin, kun lauhdevoima ajaa täydellä teholla.
Miten sähköntuotanto vaikuttaa hintaan?
Pörssisähkön hinta Nord Poolissa määräytyy suoraan tuotantojakauman mukaan. Kun tuulta on paljon, halpa tuulivoima kattaa suurta osaa kysynnästä ja hinta on matala. Kun ydinvoima on huollossa tai tuuli on tyyni pakkaskaudella, kalliimmat kaasu- ja lauhdevoimalat pitää käynnistää, ja hinta nousee.
Mistä näen live-datan?
Tämä sivu näyttää Fingridin avoimen datan live-versiona — tuotanto tuotantomuodoittain, kulutus ja nettotuonti. Data päivittyy 3–5 minuutin välein. Fingrid on Suomen kantaverkkoyhtiö ja julkaisee kaiken tämän avoimesti osoitteessa data.fingrid.fi.